Aloitan tämän blogitekstin painottamalla, että en missään nimessä kannata turkistarhausta tai uusien turkistuotteiden valmistusta. Olen lähes vegaani; en syö lihaa, kalaa enkä maitotuotteita – vain juustoa herkkuna epäsäännöllisesti. Olen ollut kasvissyöjä 19 vuotta ja lähes vegaani 5 vuotta. Pelastin lapsena kärpäsiä kärpäspaperista. Olen hyvin eläinrakas ihminen.

Niin Muan myyntiin tarjotaan päivittäin vanhoja turkkeja. Kieltäydyn systemaattisesti. Miksi kieltäydyn? Koska a) turkikset eivät miellytä silmääni ja b) kukaan ei osta turkiksia. Valikoimassamme on silti tuotteita, joissa saattaa olla turkissomisteita, koska olisi hirveää haaskausta ja epäympäristömyönteistä toimintaa heittää laadukas, aikaa kestävä tuote roskiin vain tämän yhden somisteen takia. Ja kyllä, myymme kelsiturkkeja – turkkeja, jotka on valmistettu lampaannahasta. Niinkuin myymme muitakin Second Hand -nahkatuotteita.

Miksi turkkeja ei enää osteta ja miksi turkkeja on ostettu? Yksinkertainen vastaus: talvemme olivat aikaisemmin kylmempiä, eikä synteettisiä kuituja oltu keksitty ulkovaatetustekstiilikäyttöön. Nyt tilanne on eri; emme enää tarvitse turkista materiaalina talvivaatteissa.

Toivoisin silti, että asenteemme Second Hand ja Vintage –turkistuotteita kohtaan muuttuisi. Kun verrataan 50 vuotta sitten valmistetun turkin hiilijalanjälkeä uusiotuotettuun polyesteritakkiin, on vanhan turkistakin hiilijalanjälki olematon. Uskon, että vaatteiden hiilijalanjälkeä aletaan mitata tarkemmin tulevaisuudessa, siihen asti joudumme spekuloimaan. Ehkä tulevaisuudessa tyylikkyyttä arvioidaankin vaatteen hiilijalanjäljen muodossa, ei sen ulkonäössä.

Jos joku haluaa käyttää Aila-mummon 70-luvulla valmistettua turkkia, ei hän kanna yllänsä pelkästään muistoa Aila-mummosta, vaan ympäristömyönteistä tuotetta, joka maatuu, kun se tulee elinkaareensa päätyyn. Tätä ei kaukomailla öljyperäisistä kuiduista valmistetuista takeista voi sanoa. Ymmärrän myös täysin, jos joku ei halua pitää kuollutta eläintä yllänsä.

Painotan edelleen, etten kannata turkistarhausta, mutta kannatan ympäristömyönteisyyttä. Koska jos planeetallamme ei ole tulevaisuutta, ei kenelläkään – ihmisillä tai eläimillä – ole tulevaisuutta. Arvostetaan jo olemassa olevia vaatteitamme ja vähennetään yhdessä vaatetusalan hiilijalanjälkeä. Nykymaailmassa ei ole tilaa tai tarvetta uusille turkiksille, mutta nykymaailmassa on tilaa ja tarvetta uusille ajatusmalleille.   

Syksyisin terveisin,
Maarit / Niin Mua

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *