Kansakunnan vaatettajat: tuotteemme kertovat tarinaa

Kansakunnan vaatettajat: tuotteemme kertovat tarinaa

Iloitsemme siitä, että noin ¾ valikoimamme tuotteista on Suomessa valmistettuja. Ennen 1980-luvun brändivallankumousta kotimainen vaatetusteollisuus kukoisti ja vaatteet olivat suomalainen ylpeydenaihe ja vientituote. Vaatetusala tarjosi työtä sadoille tuhansille ihmisille ympäri Suomen maata.

Rakastamme tuotteita, joilla on tarina kerrottavana; jokainen Suomessa valmistettu tuote kertoo tarinaa. Emme voi kaikista tuotteista kertoa, kuka sitä on käyttänyt tai missä ja milloin sitä on käytetty, mutta voimme kertoa jotain tuotteen valmistajasta ja / tai suunnittelijasta.

Niin Muan raamattu

Ennen kuin yhtäkään tuotetta oli syötetty verkkokauppaamme, lähdimme kaivamaan tietoa vanhoista, suomalaisista vaatetusalan yrityksistä. Etsintä ei ollut helppoa, koska tietoa on vähän tarjolla. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme antikvariaatista vuonna 1996 julkaistun ”Kansakunnan vaatettajat” teoksen (Lappalainen & Almay 1996). Tämä kirja on toiminut raamattunamme – se on antanut meille korvaamatonta tietoa kotimaisista tuotemerkeistä ja niiden valmistajista.

Suoraan kirjaa lainaten ”Kansakunnan vaatettajat antaa kokonaiskuvat suomalaisen vaateteollisuuden sadasta vuodesta. Kirja esittelee satojen tuhansien ihmisten työllistäjiä, suurten tehtaiden ja pienten valmistajien arkea, ennakkoluulottomia yrittäjiä, legendaarisia suunnittelijoita ja muodinluojia, heidän innostustaan ja uskoaan kotimaiseen laatuun ja tuotteeseen” (Lappalainen & Almay 1996). Kirja esittelee valmistajat kronologisesti tuotealoittain sekä alueellisesti Etelä-Suomesta pohjoiseen saakka.

Tiedon lisäksi kirja on erittäin tyylikäs, sitä on kiva selailla. Kirja sisältää yli 200 valokuvaa yritysten arkistoista ja yksityiskokoelmien kätköistä. Olemme keränneet alle vain muutaman esimerkin kirjan kuvaloistosta!

Naisten pukutehtaan tyypillistä kevään 1956 mallistoa. Kuva Naisten Pukutehdas Oy:n arkistosta.
(Lappalainen & Almay 1996, 66)

Riitta Immosen Venetsian kongressimatkan upean iltapuvun luonnoksen piirsi Kyllikki Raustila. Kuva Riitta Immosen arkistosta.
(Lappalainen & Almay 1996, 21)

Tekstiilitaiteilija Marjatta Metsovaara suunnitteli kankaat ja Maj Kuhlefelt mallit Finn-Flaren syysmallistoon vuonna 1964. Tämän malliston kaukaisimmat vientimaat olivat Kanada ja Etelä-Afikka.  Kuva Maj Kuhlefeltin arkistoista.
(Lappalainen & Almay 1996, 37)

Pirettan alkuaikojen graafinen asu sekä mainonta teetettiin Beretta & Tobler Werbeagentur -toimistossa Zürichissä. Ulkoasultaan mainonta erottui radikaalisti. Kuvan syksyn 1970 takkimalli “Nora” oli merkittävä ns. avainmalli, sillä se aloitti menestyksen. Kuva Piippa Lappalaisen arkisto.
(Lappalainen & Almay 1996, 126)

Essilä Oy:n “Snow Lovers” -malliston hiihtoasuja 1970-luvun puolivälistä. Kuva Mauno Hämäläinen.
(Lappalainen & Almay 1996, 119)

Kokkolan Kappatehtaan laadukkaita “Master” -talvitakkeja 1970-luvun alkuaikojen syysmallistosta.
(Lappalainen & Almay 1996, 109)

Kun suurin osa muuta teollisuutta näpersi ruusujen ja suttuisten kuvioiden parissa, rakensi Marimekko aina mallistonsa kuosit graafisesti niin jänteviksi, puhtaiksi ja selkeiksi, että mekon kuosi ja malli puhuivat samaa kieltä. Ann-Liisa Viikeri: Marimekko-ilmiö ISBN 951-35-3850. Annika Pihan malli Tunneli vuodelta 1967.
(Lappalainen & Almay 1996, 40)

Onni Gideonin orkesteri oli alusta asti mukana James-farmareiden markkinointiin kuuluvissa show-illoissa. Kuva vuodelta 1964. Kuva Matti Majavan arkistosta.
(Lappalainen & Almay 1996, 74)

Vaikka kirja käsittelee aihetta laajasti, emme voi kertoa tarinaa kaikista suomalaisista vaatetusalan yrityksistä. Aivan kuten kirjan prologissa lukee: ”Yrityksistä huolimatta kaikkea tietoa ei ole ollut mahdollista löytää, sillä esimerkiksi lukuisten konkurssien jäljiltä materiaalia on yksinkertaisesti hävitetty”.

Osa suomalaista vaatetusalan historiaa

Itse kirja on jo nykyään osa kotimaisen vaatetusalan historiaa – se on ensimmäinen ja tähän mennessä viimeinen merkittävä teos, joka on koonnut olennaisen suomalaisen vaatetusteollisuuden kunniakkaasta satavuotisesta historiasta ja sen tekijöistä. Jos samankaltainen teos joskus kirjoitetaan, toivomme, että Niin Mua on osa kirjaa ja osa suomalaisen vaatetusteollisuuden kunniakasta taivalta.

Olethan bongannut vaatteen valmistajan tarinan tuotteen tuotekuvauksesta Niin Muan –verkkokaupassa? Jos et, tässä muutama esimerkkituote:

Aurinkoista maaliskuun jatkoa kaikille Niin Muan asiakkaille – arvostetaan kotimaisia vaatteitamme!

Terveisin,
Maarit / Niin Mua