5 syytä ostaa Vintage-vaatteita

1. Arvo ei laske

Luit oikein. Vintage-vaate on sijoitus – sen arvo ei laske. Vintage-vaate säilyttää arvonsa useastakin eri syystä. Löydät näitä syitä tämän blogikirjoituksen kohdista 2.-5. Mutta aivan kuten muukin arvotavara, sen arvo laskee, jos se on rikki. Joten hoida ja pese Vintage-vaatettasi oikein, jotta sen arvo säilyy. Jos vaate on mennyt rikki, korjaa / korjauta se asiantuntevalla taholla.

2.   Laatu on vertaansa vailla

”They just don’t make them like this anymore”, lausahdus pitää paikkansa. Kukaan ei enää ostaisi samalla tavalla valmistettuja vaatteita, koska nykyhintatasolla ne olisivat järjettömän kalliita! Ennen 80-lukua vaatteet tehtiin kestämään – niin kangas, lisätarvikkeet kuin ompelutyökin. Vintage-vaatteen saumat eivät ratkeile, kangas harvemmin liestyy. Ja jos sauma pettäisikin, Vintage-vaatteen pystyy korjaamaan, toisin kuin suurinta osaa massamuodin mukaisia halpatuotettuja vaatteita.

 

Kyllikki Raustilan eleganttia kuvitusta 1930-luvulta.  Kuva Pirkko Bremerin arkistoista.

Kestilän Safari-asuihin pukeutunutta henkilökuntaa vuonna 1976 Jaana-lehteä varten lavastetuissa kuvassa, jossa mukana Ulla Kantor, Kari Lehto, Raili Riuttas, Puppe Halonen, Mari Seppänen, Maija Dahlström, Teuvo Metsämäki ja Leena Virtanen. Kuva Puppe Halosen arkistosta.

3.   Vastuullisuus

Ennen 1980-luvun loppua ja massamuotikauden alkua, vaatteet valmistettiin lähes vastuullisesti; valmistus tapahtui ainakin ihmisoikeuksia kunnioittaen, vaikkakin ympäristöasiat varsinkin Suomessa olivat vielä 1970-luvulla lasten kengissä. Usein puhutaan lähiruoasta, mutta miksemme voisi puhua lähivaatteista? Ennen brändivallankumousta ostettiin lähellä, kotimaassa valmistettuja vaatteita – oli harvinaista, että vaate oli muualla kuin Suomessa valmistettu, vain harvalla oli siihen varaa. Nurinkurisesti, nykyään tilanne on kääntynyt toisin päin.

4.   Ole ainutlaatuinen!

Kyllä, vaatteita on valmistettu aikaisemmin myös sarjoina, mutta 1970-luvulla ja vanhempia vaatteita on enää niin vähän jäljellä, että lähes jokainen Vintage-vaatekappale on uniikki. Onko upeampaa tunnetta kuin se, että vaatekaapissasi on vaatekappale, joita on vain yksi ja ainoa maailmassa? Kuka haluaa pukeutua samoin kuin kaikki muut? On hullunkurista ajatella, että vaateteollisuus määrittelee trendituotteet, joiden perässä kuluttajat juoksevat siten kuin nämä massatuotetut tuotteet olisivat ainutkertaisia.

Liisa Pohjalaisen suunnittelema jännittävä Finn-Flaren syksyn 1986 vientimalliston takki, jonka kankaan suunnitteli Raili Konttinen. Kuva Jussi Konttinen.

1.  Tarinat vaatteen takana

 

Vaikka kuinka ajaton, vintage-vaate huokuu omaa aikakauttansa – se kertoo tarinaa. Tarina elää kauttasi, kun käytät Vintage-vaatetta. Sillä on oma persoona, lähes oma sielunsa. Sen jälkeen, kun olet käyttänyt Vintage-vaatteita, et pysty enää korvaamaan sen tuomaa tunnetta massatuotetulla vaatteella. Olethan huomannut, että usean Niin Mua –tuotteen tuotekuvauksen yhteydessä on pieni tarina tuotteen valmistajasta? Jokin vaate saattaa olla valmistettu kaupungissa, jossa asut!

 

Vuokko Nurmesniemen menestyksekästä graafista mallistoa vuodelta 1973. Kankaan nimi on Nolla ja Vaatteen nimi on Maahinen. Kuva Max Petrelius.

Tässä viisi hyvää syytä ostaa Vintage-vaatteita, mutta yksi tärkeimmistä on ympäristömyönteisyys. Vaatetusala on öljyteollisuuden jälkeen maailman eniten saastuttavin teollisuudenala. Voit lukea lisää vaatetusalan ympäristövaikutuksista blogitekstistämme ”Vaatetusalan ympäristövaikutukset”.

Seuraavan kerran, kun harkitset uuden vaatekappaleen ostoa, harkitse Vintage-vaatetta. Tulet rakastumaan vaatteen tuntuun, ulkonäköön ja varsinkin siihen tunteeseen, minkä tuotteesta saat. Itselleni on nykyään lähes täysin sama, mitä muut ajattelevat yllä olevastani vaatteesta. Tärkeintä minulle on, mitä vaate saa minut tuntemaan.

Aurinkoisia syyspäiviä toivotellen,
Maarit / Niin Mua

Kuvat: Kansakunnan Vaatettajat (Piippalainen & Almay, 1996)

Ritva-Liisa Pohjalaisen suunnittelema Lappi-sarjan takkimallisto kuvattiin pohjoissavolaisessa Reittiön kylän hevostilalla. Kuva Henrik Schütt.