Tuuletus, höyryt, pesu, liotus… Kuinka paljon me Niin Muassa teemmekin töitä sen eteen, että myymälämme tuoksuu raikkaalta! Tämän ovat asiakkaammekin huomanneet ja kuulen usein lausahduksen ”täällä ei haise lainkaan kirppis!”. Haluankin korjata pari väärää uskomusta ja puhua tässä blogitekstissä kahdesta asiasta: tekstiilien tuoksuista ja niiden hoidosta.
Kirpputoreilla kohtaavat useat eri tuoksut ja hajut; jotkin ovat ihmisistä itsestään lähtöisin (esim. parfyymit, pesuaineiden hajusteet, eritteet, jne.), osa tekstiileistä. Nämä tekstiilituoksut eivät synny kirpputorilla, vaan ne ovat kuitujen ominaistuoksuja.
Tekstiilikuitujen, varsinkin luonnonkuitujen (puuvilla, pellava, villa, jne.) tuoksut syntyvät, kun niistä valmistettu tuote makoilee käyttämättömänä pidemmän aikaa. Olen itse huomannut tämän työssäni; nk. kirpputorituoksuja löytyy siistien ja normaalien ihmisten vaatekaapeista, kun puhtaat vaatteet ovat olleet kaapissa useita vuosia.
Jos sinun liinavaate-/vaatekaapissasi ei tuoksu kirpputori, onneksi olkoon! Olet kierrättänyt ja tuulettanut tekstiilejä siten, että tätä tuoksua ei ole päässyt syntymään! Todennäköisesti siis käytät myös kaikkia vaatteitasi. Ja vaatteet tykkäävät siitä, että niitä käytetään.
Miksi sitten perinteisissä vaatekaupoissa ei tuoksu kirpputori? Koska vaatteet ovat uusia ja niissä on yhä vähenevissä määrin puhtaita luonnonkuituja. Lisäksi Aasiasta rahdattavissa vaatteissa käytetään hurjasti viimeistysaineita, joilla on myös oma ominaistuoksunsa. Tuoksahtavatko elastaania sisältävät farkkusi hieman palaneelle? Kyllä, se on viimeistys-/väriaineen tuoksu nenässäsi.
Olen ollut vaatetusalalla töissä viisitoista vuotta, joista viimeiset kolme vuotta olen pyöritellyt käsissäni vanhoja arvovaatteita. Ainoa kerta tämän viidentoista vuoden aikana, kun olen nähnyt vaatteissa hometta, on ”oikeassa” vaatekaupassa, jossa purimme Aasiasta tulleita vaatteita muovipusseista; vaatteet oli pakattu trooppisissa olosuhteissa ja siten homehtuneet matkalla Suomeen.
Jos pistetään vaakakuppiin erinäiset kemikaalit ja tekstiilikuitujen ominaistuoksut, valitsen kirpputorituoksun heittämällä. Silti tämän sanottuani, kerron, että teemme hurjasti töitä tuotteidemme puhtauden ja myymälämme raikkauden eteen.
Harvoin, vain hyvin harvoin, myyntiartikkelimme voi suoraan ripustaa henkarille, hinnoitella ja laittaa myyntiin. Ehei, tämä prosessi on huomattavasti pidempi kuin yleisesti käsitetään. Teemme paljon suoria asiakasostoja, jolloin meille toimitetut vaatteet ovat yleensä pestyjä. Mutta joudumme silti käyttämään kaikki nämäkin tuotteet höyrykaapissa, joskus jopa pesemään uusiksi, koska tuotteissa käytetty pesuaine on niin vahvan tuoksuista.
Yllä esitetty tilanne on mutkattomin. Sekä harvinaislaatuisin. Me korjaamme saumoja, parsimme reikiä, poistamme tahroja, tuuletamme, liotamme, pesemme, harjaamme… Jokainen aamuni alkaa sillä, että laitan pesukoneen pyörimään sekä tarkastan ja haistelen yön aikana kuivanneita vaatteita; ovatko ne tarpeeksi raikkaita ja puhtaita myyntiin. Pesua on yleensä edeltänyt myös joidenkin tuotteiden osalta etikkaliotus tai manuaalinen tahranpoisto.
Pesun ja puhdistuksen lisäksi korjaamme myyntiartikkeleitamme. Koska vanhoja vaatteita pystyy korjaamaan! Toisin kuin uusiotuotetuissa vaatteissa, vanhoissa vaatteissa harvoin itse kangas on rikki, vain saumat. Ja saumat on korjattavissa.
Parhain esimerkki huoltoprosessista lienee roskalavalta pelastettu 70-luvun mekkonen, joka oli hurjassa kunnossa. Poistimme siitä sappisaippualla kaikki tahrat ja pesimme sen kahteen otteeseen. Tämän jälkeen repsottavat saumat korjattiin. Jos mekosta olisi puuttunut nappeja, olisimme nekin korjanneet. Tämän mekon hintapyyntö on 34,95€. Ja uskokaa tai älkää, maailmasta löytyy ihmisiä, joiden mielestä tämä hintapyyntö on liikaa.
Tämän lähes marttyyrimaisen vuodatuksen ja 12-14 –tuntisten työpäivien jälkeen totean silti, että tämä työ on tekemisen arvoista. Nämä upeat arvovaatteet ansaitsevat uuden mahdollisuuden päästä käyttöön – me olemme vain apukäsi välissä.
Arvostakaa vanhoja vaatteitanne. Jos 80-luvulla Suomessa valmistetut farkut valmistettaisiin vielä Suomessa samoilla menetelmillä ja samoista kangaslaaduista kuin tuolloin 80-luvulla, niiden hinta olisi ehkä 500 euroa. Tähän asiaan palaan tulevassa blogitekstissämme.
Kiitos ajastasi!
Maarit / Niin Mua
Ps. Olette toivoneet, että myymälässämme järjestettäisiin kuin huollat vaatteitasi oikein –koulutusta. Tämä on suunnitelmissa ja toteutetaan heti, kun aikataulumme antaa periksi.
